Tekstiilin kierrätys

Ehjät ja puhtaat tekstiilit

  • Kirpputorit
  • SPR
  • UFF

Rikkinäiset tekstiilit

  • Partex-paja (Tiilitehtaankatu 28, Imatra, avoinna kesä-heinäkuussa 2019 ti-to klo 9-15)
  • Jotkut vaateliikkeet (varmista kuitenkin vastaanottokäytäntö kyseiseltä yritykseltä itseltään)
  • Finlayson ottaa myymälöissään vastaan vanhoja lakanoita ja farkkuja
  • Käyttökelvottomat vaatteet voi laittaa myös kuivajäteastiaan (kuivajätteet toimitetaan energiahyöytykäyttöön voimalaitokseen)

Tekstiilijätteen käsittely

Tekstiilijäte on ainoa kotitalouksien jätevirta, jota ei tällä hetkellä kerätä erikseen. Kuitenkin ostamme vaatteita ja tuotamme tekstiilijätettä enemmän kuin koskaan, vaikka halpamaiden vaatetuotannon ekologiset ja sosiaaliset ongelmat ovat useimpien tiedossa.

Käyttökelvottomien vaatteiden hävittäminen ei sinänsä ole ongelma yksittäiselle kotitaloudelle. Tekstiilit saa edelleen heittää tavalliseen roskikseen, vaikka huhu, ettei niin saisi tehdä, elääkin sitkeänä. Taustalla tähän yleiseen väärinkäsitykseen on hieman harhaanjohtava uutisointi parin vuoden takaa. Vuoden 2016 alussa astui voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, joka rajoitti, ei pelkästään tekstiilien, vaan monien muidenkin jätemateriaalien sijoittamista kaatopaikoille. Kuivajätteet, johon käyttökelvottomat vaatteet ja muut tekstiilit kuuluvat, onkin toimitettu jo usean vuoden ajan polttoon, energiahyötykäyttöön, ja näin ollen risat vaatteet saa edelleen laittaa tavalliseen roskikseen.

Kiertotalouden hengessä tekstiilijäteet tulisi hyödyntää kuitenkin ensisijaisesti materiaalina. Moni muistelee vielä vanhanajan lumppukeräyksiä ja ihmettelee, mihin ne ovat kadonneet. Nykyiset vaatemateriaalit ovat monin verroin haasteellisempia kierrätettäviä kuin sataprosenttisesti luonnonkuiduista valmistetut entisajan vaatteet. Keinokuidut, kuten polyesteri ja elastaani parantavat ehkä kankaan ominaisuuksia, mutta ne hankaloittavat kierrätystä. Materiaalimerkinnöistäkään ei välttämättä käy ilmi, mitä kangas loppujen lopuksi sisältää. Vaikka paidan niskalapussa olisi merkintä 100 % puuvillaa, siinä voi nykysäädösten mukaisesti olla viisi prosenttia jotain muutakin materiaalia.

Haasteista huolimatta tekstiilin kierrätykseen satsataan. VTT on kehittänyt tekniikan, jolla käytetyn puuvillakankaan saa muutettua uusiokuiduksi. Tekniikka säästää runsaasti luonnonvaroja. Uusiokuidun valmistus kuluttaa sadasosan siitä vesimäärästä, mitä kuluu uuden puuvillan valmistukseen ja kemikaalejakin kuluu vain kolmasosa.

VTT on myös mukana Turun AMK:n ja Lounais-Suomen Jätehuollon yhteisessä Telaketju-projektissa, jonka tavoitteena on rakentaa poistotekstiilien keräyksestä, lajittelusta ja jatkojalostuksesta toimiva kokonaisuus. Etelä-Karjalassa Partex-poistotekstiilipaja murskaa muuten kierrätykseen kelpaamatonta tekstiilijätettä, jota käytetään Wimaon ekologisiin komposiittituotteisiin.

Kaikenlaista tutkimusta ja kehityshanketta on siis meneillään ja hyvä niin. On kuitenkin hyvä uhrata ajatus myös seurausten takana piilevälle syylle. Yksittäinen kuluttaja voi kantaa kortensa kekoon ilman suuria innovaatioita. Jos hankkisimme vaatteita, jotka kestävät niin laatunsa kuin muotoilunsakin puolesta pitempään, käyttäisimme kirpputoreja ja kierrätysmyymälöitä ja ylipäätään hankkisimme vain tarpeellisia vaatteita, pienenisi oma tekstiilijätteemme ekologinen jalanjälki melkoisesti. Ja voisiko sen kerran vuodessa käytettävän paremman villakangastakin vaikka vuokrata sen sijaan että seisottaa sitä loppuvuoden käyttämättömänä kaapissa?

Eroon vaatejätteestä

  1. Ehkäisy – Osta, käytä ja korjaa vaatteita siten, että niitä ei päädy suotta kierrätykseen.
  2. Uudelleenkäyttö – Myy tai lahjoita vaatteet.
  3. Hyödyntäminen materiaalina – Vie rikkinäiset vaatteet ja tekstiilit poistotekstiilien kierrätykseen, jos mahdollista.
  4. Hyödyntäminen energiana – Laita käyttökelvottomat vaatteet kuivajäteastiaan. Sitä kautta ne päätyvät polttoon.

Lue lisää

Telaketju-hanke