Kompostointi

Kompostointi kannattaa

Etelä-Karjalassa kaikilla kiinteistöillä on velvollisuus lajitella biojätteet. Syntypaikalla tapahtuva kompostointi on biojätteiden erilliskeräystä huomattavasti ympäristöystävällisempää ja taloudellisempaa. Samalla kotikompostoija saa ravinteikasta maanparannusainetta puutarhaan ja kasvimaalle.

Haja-asutusalueilla, missä biojätteiden kiinteistökohtainen keräys ei ole mahdollista joka paikassa, on kompostointi ainoa tapa käsitellä kotitalouden biojätteen asianmukaisesti.

Minkälainen kompostori?

Elintarvikejätteiden kompostointiin tarvitaan haittaeläimiltä suojattu ja talviaikana kompostoitaessa myös lämpöeristetty kompostori. Kompostorissa on oltava kansi tai pohjaverkko. Talousjätekompostorissa voidaan kompostoida myös puutarhajätteitä, mikäli kompostoriin mahtuu.

Kompostorin voi rakentaa itse tai hankkia jonkun kaupallisen mallin – sopivan mallin valintaan vaikuttaa käyttötarkoitus ja käyttäjämäärä. Pelkkien puutarhajätteiden kompostointiin riittää kehikko tai pelkkä auma.

Kompostorin sijoittaminen

Kompostorista ei saa aiheutua haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kompostoria ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäs kaivoa tai viittä metriä lähemmäs naapurin rajaa ilman naapurin suostumusta. Kompostoria ei myöskään kannata sijoittaa liian lähelle tuuletusikkunoita. Sijoituspaikan on hyvä olla tuulelta suojassa, ei suorassa auringonpaisteessa. Kulku kompostorille on hyvä olla esteetöntä.

Nämä kelpaavat kompostoriin:

  • Ruuantähteet
  • Kahvin ja teen porot, suodatinpaperit ja teepussit
  • Hedelmien, vihannesten ja juuresten kuoret
  • Munankuoret, munakennot, pienet luut
  • Kalanperkeet
  • Pehmopaperit, ellei niihin ole imeytetty mitään haitallista
  • Huonekasvien jätteet ja multa
  • Puutarhajätteet
  • Kotieläinten häkkien siivousjätteet

Seosaineet eli kuivikkeet

Elintarvikejätteiden onnistuneeseen kompostointiin tarvitaan jotain seosainetta eli kuiviketta imemään liikaa kosteutta ja vähentämään hajuhaittoja. Seosaineina voi käyttää kaupassa myytäviä valmiiksi säkitettyjä kuorikkeita, mutta kuivikkeeksi kelpaavat yhtä hyvin puiden lehdet, silputut oksat, kutterilastu, turve, olki ja ruoko ja munakennot.

Kompostin hoito

Kompostori voi toimia mainiosti ilman suurempaa vaivaa, jos lajittelu keittiössä on tehty huolellisesti, isommat jätteet on pienitty ja seosainetta on lisätty riittävästi. Toimivaa kompostia ei tarvitse sekoittaa kovinkaan usein. Pintaosan (20-30 cm) pöyhiminen kerran, pari kuukaudessa riittää, samalla reunoilta voi kääntää massa kompostin kuumempaan keskiosaan.

Kompostin tyhjentäminen

Kompostin tyhjentäminen kannattaa ajoittaa kevääseen, jolloin multa saadaan heti käyttöön istutuksille. Toinen tyhjennys kannattaa suorittaa syksyllä, jotta kompostiin saadaan tilaa talvea varten. Kompostoria ei kannata tyhjentää kokonaan, vaan jättää pohjalle “siemen” kompostoitumisen jatkumiseksi.

Alle vuoden ikäistä kompostia ei kannata käyttää suoraan hyötykasveille, vaan antaa sen jälkikompostoitua esimerkiksi puukehikossa tai aumassa.

Kypsän kompostin tunnistaa ulkonäöstä ja hajusta: kompostissa ei erotu maatumattomia elintarvikejätteitä (lukuun ottamatta kananmunan kuoria ja pieniä luita), se on väriltä tummanruskeaa ja tuoksu multamainen. Kypsää kompostia voi käyttää kasvimaan parantamiseen ja lähes kaikkialla puutarhassa.

a